Kaikki Kontion hirsituotteet valmistetaan Kontiotuotteen tehtaalla Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Omissa käsissä on koko tuotantoketju valmiista tukista kokonaiseksi taloksi, eli joka vuosi noin 130 000 kuutiota mäntytukkia sahataan, kuivataan, jatkojalostetaan ja toimitetaan edelleen rakennustyömaille. Tiesitkö, että Kontiolla puuta jalostaessa yksikään sivutuote ei ole turhaa, vaan kaikki päätyy hyötykäyttöön?

– Kaatopaikkajätettä ei puunjalostuksessa synny ollenkaan, sanoo Pudasjärven tehtaanjohtaja Tapio Anttonen.

Kun tukki sahataan lankuksi, syntyy selluhaketta, joka kuljetetaan edelleen paperiteollisuuden käyttöön. Suurin osa Kontion sivutuotteista tulee kuitenkin niin sanotusta kuivapuutyöstöstä, joka tarkoittaa lankun jalostamista edelleen Kontion korkeatasoiseksi tuotteeksi. Lankku höylätään oikeanlaiseen profiiliin, ja lisäksi siihen tehdään erilaisia työstöjä hirsirakennusta silmällä pitäen, esimerkiksi nurkkalovia.

– Tästä syntyy sivuvirtana kutterinpurua ja kuivapuuhaketta. Ne menevät suoraan lämmöntuotantoon, eli poltettavaksi energiaksi ja pelletintuotantoon, Anttonen kertoo.

Myös pakkausmateriaaleina käytetty muovi kierrätetään.

Ympäristön kannalta merkittävää on, että Kontion sivuvirroista saadaan uutta energiaa yli puolet enemmän, kun mitä Kontion tehdas kokonaisuudessaan käyttää.

– Sivuvirroista tulee jopa 110 000 megawattituntia energiaa, mutta käytämme lämpöä ja sähköä ainoastaan noin 30 000 megawattituntia, Anttonen kuvailee.

Laskelmassa on otettu Kontion Pudasjärven toimitilojen lämmitykset ja liikennepolttoaineet huomioon. Polttoainetta kuluu esimerkiksi sisäisiin kuljetuksiin ja hakkeen kuljettamiseen energiantuotantoon.

Suurin osa Kontion tarvitsemasta energiasta menee koneiden pyörittämiseen puun kuivatusvaiheessa. Jonkin verran sähköä kuluu myös valaistukseen, tosin koko ajan yhä vähemmän – viime aikoina tehtaalla on siirrytty käyttämään esimerkiksi LED-valaisimia.

Metsien hyödyntäminen on ympäristöteko

On totta, että kun poltetaan metsästä puuta, tai tässä tapauksessa Kontion sivuvirtoja, hiiltä vapautuu ilmakehään. Mutta metsään hiili myös sitoutuu takaisin, kun uutta metsää kasvaa tilalle.

– Jos ei polteta puuta, poltetaan todennäköisesti jotain muuta. Puun polttaminen on pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, Anttonen sanoo.

Puurakennukset toimivat lisäksi jo itsessään hiilinieluina. Kasvavat puut sitovat runkoonsa hiiltä, ja kun tukeista tehdään rakennus, hiili jää varastoituneeksi rakennuksen seiniin kymmeniksi tai sadoiksi vuosiksi.

Kontion ajatus on, että metsien sisältämä potentiaali tulisi hyödyntää täysmääräisesti. Se luo työpaikkoja Suomeen ja tuo raaka-aineita hyötykäyttöön.

– Koko jalostusketjun toiminta perustuu kestävään kehitykseen, puun hankinnasta ja sen alkuperän todentamisesta aina asiakkaalle toimitukseen asti, Anttonen sanoo.

Fakta: Biotaloudessa luonnonvaroja ei tuhlata

• Biotalous tarkoittaa kaikkea taloutta, jossa uusiutuvia luonnonvaroja käytetään energian, ravinnon, tuotteiden ja erilaisten palvelujen tuottamiseen. Sillä pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
• Olennaista biotaloudessa on, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti.
• Tärkeitä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien lisäksi myös peltojen, vesistöjen ja meren eloperäinen aines sekä vesi. Ekosysteemipalveluiksi kutsutaan palveluja, joita luonto meille tarjoaa, kuten hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet luonnossa.
• Ilmastonmuutos, maailman väestönkasvu ja ehtyvät luonnonvarat tarkoittavat sitä, että on hyödynnettävä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa biotaloutta.

Lähde: Biotalous.fi