Unelmien hirsikodin toteutus oli monen sattuman summa
Viisihenkisen perheen matka omaan hirsikotiin alkoi jo vuonna 2014, kun perheen vanhemmat Anna ja Miika ihastuivat silloisilla Jyväskylän asuntomessuilla vaaleaan hirsitaloon. Kyseinen hirsitalo jäi niin vahvasti mieleen, että haave omasta hirsikodista jäi elämään.
”Jyväskylän asuntomessujen jälkeen päätimme, että jos joskus rakennamme itsellemme kodin, rakennamme hirsitalon”, Miika kertoo.
Anna jatkaa: ”Varsinkin hirsitalon kodikkuus, akustiikka ja puu luonnollisena materiaalina yhdistettynä valoisuuteen olivat meille todellinen vau-elämys.”
Vasta tätä haastattelua tehtäessä heille selvisi, että kyseinen messutalo oli Kontion Laajaranta-malli.
Kului kuitenkin pitkään ennen kuin rakentaminen tuli varsinaisesti ajankohtaiseksi. Espoossa tontit ovat perinteisesti olleet kiven alla, ja talon sijainnilla oli Annalle ja Miikalle iso merkitys heidän kahden lapsensa ollessa jo kouluikäisiä. Anna ja Miika tutustuivat valmiisiin taloihin, mutta viisihenkiselle perheelle sopivaa kotia oli vaikea löytää. Mitä enemmän vaihtoehtoja he katsoivat, sitä selvemmäksi kävi, ettei kompromisseja haluttu tehdä kaikkein tärkeimmästä asiasta, eli toimivasta arjesta.
Jokaiselle lapselle haluttiin oma huone sekä riittävästi yhteisiä tiloja. Etätyöpäiviä varten Anna ja Miika tarvitsivat työhuoneen. Lisäksi tilava, käytännöllinen kodinhoitohuone, jonne mahtuisi kurasuihku ja mankeli oli perheelle oli tärkeä. Asunnoista, joita he kävivät katsomassa, löytyi aina jotain, mikä ei toiminut. Makuuhuoneet olivat liian pieniä, niitä oli liian vähän tai tilaratkaisut eivät tuntuneet käytännöllisiltä.
Perhe päätyi kuitenkin tekemään eräästä "kompromissitalosta” ostotarjouksen. Ennen kuin he saivat aiemman kotinsa myytyä, sattuma tuli mukaan kuvioon ja perheen haluamalta alueelta tuli tontti myyntiin. Anna ja Miika ymmärsivät, että nyt piti toimia todella nopeasti. Lopulta muutaman mutkan jälkeen he saivat tontin itselleen. ”Onnea oli matkassa”, toteaa pari yhteen ääneen.
”Kun haaveelle antaa aikataulun ja budjetin, siitä syntyy tavoite”, kiteyttää Miika hienosti. Niin perheen rakennusprojekti lähti realisoitumaan. Kun tontti oli hankittu ja rakentajat tontin toiselle puolikkaalle löydetty, alkoi talotoimittajien vertailu. Anna ja Miika sekä heidän kanssarakentajansa ottivat kolme hirsitalotoimittajaa mukaan vertailuun.
Kontio erottui edukseen heti projektin alkuvaiheessa. Anna kertoo vakuttuneensa, kun Rakenna & Remontoi -messuilla Kontion myyjä esitteli pohjoisen hitaasti kasvavaa ja tiivistä mäntyhirttä. ”Koimme heti alusta alkaen, että Kontiolla meille myytiin kotia, ei pelkkiä materiaaleja. Meillä oli myös talolle selkeä budjetti, ja Kontiolla aito halu tarjota ratkaisuja päästäksemme budjettiin”, kertoo Miika korostaen myös tunnepuolen merkitystä: ”Meille tuli tunne, että meitä halutaan aidosti auttaa. Kontiolta oltiin myös aktiivisia ja nopeita, kun kilpailijan tarjousta puolestaan joutui odottamaan pitkään. Tästä tuli pian fiilis, että Kontion kanssa on hyvä jatkaa eteenpäin.”
Koko perheen projekti
Moni olettaa rakentamisen raskaimman vaiheen olevan itse työmaa. Tälle perheelle se oli kuitenkin lupakuvien muokkaus ja suunnitelmien teko.
Pariskunta ymmärsi, että luonnos on vasta luonnos, jonka jälkeen tehdään rakennesuunnitelmat sekä sähkö-, LVI- ja sisustussuunnitelmat. Luonnosvaiheen kesto ja säätämisen määrä tulivat kuitenkin Annalle ja Miikalle yllätyksenä. Paikallinen rakennusvalvonta toi myös omat haasteensa mukaan. Miika toteaa luonnosvaiheesta: “Tuntui hieman vaikealta, kun siinä vaiheessa kaikki oli vasta paperilla, eikä mitään vielä konkreettisesti olemassa. Kaikki meni kuitenkin loppujen lopuksi ihan hyvin, eikä luonnosvaihekaan määräänsä enempää stressannut.”
Vaikka pariskunta tunnustaakin olleensa toisinaan hieman malttamatton ja turhautuneensa vuokrakodin pieniin tiloihin ja siihen, ettei rakennusprojekti vielä konkreettisesti etene silmien edessä, heidän loistava asenteensa oli avaintekijä rakennusmatkan onnistumiseen.
Vastuut jakautuivat luontevasti puolisoiden kesken. ”Kyllähän se välillä aikamoista oli harrastusten ja muiden perheen menojen kanssa. Miika oli enemmän työmaalla ja minä kotona lasten kanssa”, kertoo Anna. Pari mainitsee isovanhempien avun olleen isossa roolissa. Lapset saivat viettää viikonloppuja mummolassa pariskunnan touhutessa työmaalla. Lisäksi molemmat siirtyivät tekemään 80-prosenttista työviikkoa projektin edetessä. Anna paneutui enemmän materiaaleihin, sisustukseen ja yksityiskohtiin. Miika taas keskittyi teknisiin ratkaisuihin, taustatyöhön ja kokonaisuuden koordinointiin. “Meillä ei ollut kuitenkaan mitään tarkkaa työnjakoa. Asiat menivät luonnollisesti kummankin omien kiinnostuksen kohteiden mukaan”, molemmat lisäävät.
Rakennusprojekti ei ollut vain vanhempien projekti, vaan koko perhe oli mukana rakentamassa, 3-, 8- ja 11-vuotiaita lapsia myöten. Yksi lapsista tykkäsi nikkaroida ja puuhastella, toinen halusi mittailla ja suunnitella tiloja. Pienin taas mutusteli onnellisena työmaan eväskeksejä jättäen vain keksimuruvanan jälkeensä. Anna ja Miika kertovat, että uudesta kodista on tullut kaikille lapsille rakas, mutta pienin näyttää tämän hyvin konkreettisesti silittelemällä ja pussailemalla hirsiseiniä.
Suuri merkitys projektissa oli myös työmaan ja väliaikaisen kodin läheisyys. Tontti sijaitsi perheen päiväkotimatkan varrella, joten Miika pääsi joka aamu helposti päiväkodilta tultuaan pitämään aamupalaverin urakoitsijoiden kanssa.
”Ihan ehdoton vinkki, minkä antaisin rakentajille: viettäkää aikaa työmaalla. Sillä on tosi iso merkitys; siinä oppii tuntemaan porukan, joka on töissä. Lisäksi urakoitsijoiden kynnys kysyä asioista madaltuu, eikä tarvitsee purkaa jotain tehtyä, koska on tullut väärinkäsitys”, Miika korostaa. Myös urakoitsijat kehuivat pariskuntaa, joka oli hyvin kartalla siitä, mitä työmaalla tapahtui. ”Kannattaa olla itse kiinnostunut siitä, mitä työmaalla tehdään ja mitä on vuorossa seuraavaksi, niin urakoitsijoidenkin työ helpottuu”, pari toteaa. Yhteinen ymmärrys helpotti päätöksentekoa, nopeutti tiedonkulkua ja loi luottamusta puolin ja toisin.
Hirsitalossa asumisen merkittävin vaikutus liittyy tunnelmaan
Ensimmäiset kokemukset ovat vahvistaneet sitä, miksi hirsitalo tuntui alun perinkin oikealta valinnalta.
Neljän kuukauden hirsitalossa asumisen jälkeen Anna ja Miika havaitsevat tutkimuksistakin tuttuja muutoksia omassa terveydessään. He kertovat nukkuneensa huomattavasti paremmin kuin aiemmissa kodeissaan, ja Miikan herkkä, ihottumaan taipuva ihotyyppi on selvästi parantunut näinä kuukausina. Ruokakaupasta ostettu basilika on pysynyt kuukausia hengissä. Miika toteaa, ettei ehkä sittenkään ole huono kasvien kanssa, vaan on vain asunut väärissä taloissa. Annakin kertoo nauttivansa ilman puhtaudesta.
Miika mainitsee isona arjen muutoksena puun rauhoittavana elementtinä: ”Kun työpäivän jälkeen tulee kotiin, niin täällä ihan oikeasti kokee palautuvansa ja stressi laskee.”
Selkeä, yhteinen visio toimi kantavana tekijänä
Pakettirakentamisessa, jossa asiakas on itse vastuussa urakoinnista ja materiaalihankinnoista, on tehtäviä päätöksiä valtava määrä. Yhteinen näkemys ja kyky tehdä nopeita päätöksiä oli merkittävässä roolissa Annan ja Miikan rakennusprojektissa.
"Tiesimme molemmat vahvasti, millaisen kodin haluamme rakentaa”, Anna ja Miika kertovat. Lopputulos ja visio olivat molemmilla selkeänä mielessä. Parin maku on hyvin samanlainen ja he olivat valmiita panostamaan tiettyihin asioihin ja pihistämään toisissa. Toisaalta he korostavat, että myös valmius joustaa toisen tahdon edessä on tärkeä taito.
Anna ja Miika kertovat kannustavansa toisiaan asettamaan tavoitteita ja tekevänsä töitä niiden eteen. Jo nyt pariskunta puhuu seuraavasta ideasta ja mahdollisuudesta: rantatontista, jonne rakentaa pienempi talo, kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. ”Tämä kotikin on jo paljon enemmän kuin mitä olisi koskaan voinut kuvitella saavansa. Olemme tähän todella tyytyväisiä”, Anna toteaa. Miika nyökyttelee ja herkistyy kertoessaan, kuinka pitkäaikaisen unelman toteutuminen lopulta konkretisoitui käyttöönottotarkastuksessa henkisen kuomituksen purkaantuessa.
