Pudasjärven hirsikampus
Pudasjärvellä kyllästyttiin kaupungin tiloja vaivaaviin sisäilmaongelmiin ja ryhdyttiin kokeilemaan hirsirakentamista. Vuosikymmenessä kaupunkiin on rakennettu maailman suurin hirsikoulu sekä kymmenkunta muuta isompaa julkista hirsirakennusta. Reilun 8000 asukkaan kaupungista on tullut hirsirakentamisen suunnannäyttäjä.
Rohkea askel otettiin vuonna 2014, kun kaupunki päätti rakentaa uuden koulukeskuksen hirrestä. Näin isoa hirsirakennusta ei oltu aiemmin tehty milloinkaan Suomessa eikä muuallakaan maailmassa.
Lopputuloksena syntyi Hirsikampus, jonka puuseinien suojiin muutti vuonna 2016 opiskelemaan noin 700 oppilasta. Modernissa hirsirakennuksessa on tiloja peräti noin 10 000 neliömetriä, ja oppilaita pienistä alaluokkalaisista aina abiturientteihin saakka.
- Hirsikampus oli rohkea hanke ja tuskin Pudasjärvelläkään siihen olisi uskaltauduttu, ellei meillä olisi ollut jo kokemusta suuremman mittakaavan hirsirakentamisesta. Siitä huolimatta koulun suunnittelu- ja rakennusvaiheessa jouduttiin tutkimaan ja kehittämään paljon uudenlaisia rakenneratkaisuja, sillä kampuksessa yhdistetiin aivan uudella tavalla suuria lasipintoja ja jyhkeitä hirsiseiniä, kertoo Aila Ryhänen, joka toimi Pudasjärven hirsipääkaupunki -hankkeen vetäjänä.
Koulun rakentaminen toteutettiin uudenlaisena ns. elinkaarimallina. Kaupunki hankki koulurakennuksen eräänlaisella ”leasing-sopimuksella”, jossa rakentaja toteuttaa hirsikoulun, mutta sitoutuu samalla myös huolehtimaan sen ylläpidosta seuraavien 25 vuoden ajan.
- Pudasjärvi sai käyttöönsä uuden, hienon hirsikoulun. Toisaalta sopimuksella pystyimme varmistamaan, että koulu on rakennettu hyvin ja sitä pidetään jatkossa hyvää huolta, koska on myös rakennuttajan etu, että koulu pysyy kunnossa. Kun sopimus päättyy 25 vuoden jälkeen, kaupunki voi halutessaan lunastaa koulun itselleen puolella rakennuskustannuksista, sanoo Aila Ryhänen.
Jotta kustannukset saatiin pidettyä hankkeessa kurissa, kilpailutettiin hanke eri hirsitoimittajien ja rakennusliikkeiden kesken. Toteuttajaksi valikoitui lopulta Lemminkäisen, Kontion ja Arkkitehtitoimisto Lukkaroisen muodostama kolmikko.
Akustiikka ja sisäilma kuntoon
Kun Pudasjärvellä tehtiin vuonna 2016 Hirsikampuksen käyttöön oton jälkeen sisäilmakysely koululaisille ja opettajille, tutkimustulos oli hyvin erilainen kuin aiemmin vanhassa koulussa tehty kysely.
Pudasjärvellä tiedettiin aiempien kokemusten perusteella, että hirsirakennuksessa on hyvä sisäilma, mutta silti näin positiiviset tulokset yllättivät. Puulla on antibakteerisia ominaisuuksia, eikä puuseinistä haihdu myrkyllisiä yhdisteitä. Hirsi myös tasaa luontaisesti ulko- ja sisäilman välisiä lämpö ja kosteusvaihteluita, mikä tekee sisäilmasta miellyttävän. Meidän arkikokemukset vahvistivat nämä tutkimustulokset. Hirsikoulussa voidaan hyvin.
Hirsirakenteilla oli myös muita ennalta arvaamattomia, positiivisia vaikutuksia.
- Kyllähän me tiesimme, että hirsirakennuksissa on hyvä akustiikka, mutta emme osanneet silti aavistaa, miten valtavan suuri vaikutus hirsirakenteilla olisi koulun äänimaailmalle. Hirsikampuksessa on lyhyesti sanottuna loistava akustiikka. Siellä on huomattavasti vähemmän kouluille tyypillistä hälyä, kertoo Aila Ryhänen.
Koulukampukseen kuuluu neljä rakennusta; alakoulu, yläkoulu, lukio sekä yhteiset tilat. Rakennuksia yhdistävät lasiset käytävät. Sisääntuloaulassa sekä ruokalassa on korkeat lasiseinät luonnonvalon saannin maksimoimiseksi. Luokkahuoneissa vallitsee miellyttävä luonnollisten puupintojen ja kirkkaaksi maalattujen lattioiden kontrasti.
Suomen koulujärjestelmä on tunnettu ympäri maailman ja myös hirsikoulukampus on herättänyt paljon kiinnostusta kansainvälisissä vierailijoissa sen luonnollisen oppimisympäristön ansiosta.
Fakta
