Pudasjärvi rakentaa hirrestä

Pudasjärvellä kyllästyttiin kaupungin tiloja vaivaaviin sisäilmaongelmiin ja ryhdyttiin kokeilemaan hirsirakentamista. Vuosikymmenessä kaupunkiin on rakennettu maailman suurin hirsikoulu sekä kymmenkunta muuta isompaa julkista hirsirakennusta. Reilun 8000 asukkaan kaupungista on tullut hirsirakentamisen suunnannäyttäjä.

Vuonna 2009 Pudasjärvellä kaupungissa painittiin tyypillisen suomalaiskunnan ongelman kanssa: kouluissa ja päiväkodeissa oli sisäilmaongelmia. Puolet koululaisista ja opettajista oireilevat huonosta sisäilmasta ja koulut olivat muuttaneet väliaikaisiin väistötiloihin. Pudasjärvellä mietittiin, voisiko asiat tehdä toisin, jotta kierre saataisiin katkaistua.

Kunnassa heräsi ajatus, että julkisten tilojen rakentamisessa ryhdyttäisiin kokeilemaan hirttä. Olihan hirsi Pudasjärven seudulla tuttu asia, sillä kaupungin alueella sijaitsee Kontion hirsitehdas, maailman suurin hirsivalmistaja.

Pudasjärvellä toimiva Kontio on maailman suurin hirsitalotehdas.

Aiemmin kaupungissa ei oltu kokeiltu hirsirakentamista julkisissa rakennuksissa. Ensimmäisenä, eräänlaisena ”koelaboratoriokohteena”, kaupunki rakennutti Pudasjärven keskustaan vuonna 2009-2012 kaksi hirsistä toimistorakennusta. Toiseen muutti vuokralaiseksi Metsähallitus ja sen naapuriin hotelli sekä pienempiä toimistoja. Näissä rakennuksissa päästiin testataamaan hirsirakentamisen sopivuutta julkiseen rakentamiseen. Samalla saatiin tarkempia mittaustuloksia talon ekologisuudesta, energiankulutusta sekä sisäilmasta.

- Kokemukset olivat tosi lupaavia. Metsähallituksen työntekijät viihtyivät kotoisaksi kokemassaan hirsitoimistossa. Sisäilma ja akustiikka todettiin miellyttäviksi. Kun kokemukset ensimmäisistä rakennuksista olivat hyviä, päätettiin hirttä käyttää seuraavissakin kaupungin hankkeissa, kertoo Aila Ryhänen, joka toimii Pudasjärven hirsipääkaupunki hankkeen vetäjänä.

Pudasjärvi nousi tämän jälkeen satapaikkaisen, maailman suuri hirsipäiväkoti vuonna 2013 sekä Pudasjärven vuokratalot Oy:n asuntoja. Pudasjärvellä huomattiin, että hirsi sopii hyvin niin tiukkabudjettiseen asuntotuotantoon kuin isompienkin tilojen rakentamiseen.

Maailman suurin hirsikoulu

Entistä rohkeampi askel otettiin 8000 asukkaan Pudasjärvellä, kun kaupunki vuonna 2014 päätti rakentaa uuden koulukeskuksen hirrestä. Niin isoa hirsirakennusta ei oltu aiemmin tehty milloinkaan Suomessa eikä muuallakaan maailmassa.

Lopputuloksena syntyi Hirsikampus, jonka puuseinien suojiin muutti vuonna 2016 opiskelemaan noin 700 oppilasta. Tiloja modernissa hirsirakennuksessa on peräti noin 10 000 neliötä ja oppilaita pienistä alaluokkalaisista aina abiturientteihin saakka.

- Hirsikampus oli rohkea hanke ja tuskin Pudasjärvelläkään siihen olisi uskaltauduttu, ellei meillä olisi ollut jo kokemusta isomman mittakaavan hirsirakentamisesta. Siitä huolimatta koulun suunnittelu- ja rakennusvaiheessa jouduttiin tutkimaan ja kehittämään paljon uudenlaisia rakenneratkaisuja, sillä kampuksessa yhdisteltiin aivan uudella tavalla isoja lasipintoja ja jyhkeitä hirsiseiniä, kertoo Aila Ryhänen.

Koulun rakentaminen toteutettiin uudenlaisena ns. elinkaarimallina.  Kaupunki hankki koulurakennuksen eräänlaisella ”leasing-sopimuksella”, jossa rakennuttaja toteuttaa hirsikoulun, mutta sitoutuu samalla myös huolehtimaan sen ylläpidosta seuraavien 25 vuoden ajan.  

- Pudasjärvi sai käyttöönsä uuden, hienon hirsikoulun. Toisaalta sopimuksella pystyimme varmistamaan, että koulu on rakennettu hyvin ja sitä pidetään jatkossa hyvää huolta, koska on myös rakennuttajan etu, että koulu pysyy kunnossa. Kun sopimus päättyy 25 vuoden jälkeen, kaupunki voi halutessaan lunastaa koulun itselleen puolella rakennuskustannuksista, kertoo Aila Ryhänen.

Jotta kustannukset saatiin pidettyä hankkeessa kurissa, kilpailutettiin hanke eri hirsitoimittajien ja rakennusliikkeiden muodostamien yhteenliittymien kesken. Toteuttajaksi valikoitui lopulta YIT:n, Kontion ja Arkkitehtitoimisto Lukkaroisen muodostama kolmen yrityksen konsortio.

 

 

Pudasjärven hirsikampus on maailman suurin hirsirakennus. Hirsiä rakentamiseen meni yhteensä 29 kilometriä.

Akustiikka ja sisäilma kuntoon  

Kun Pudasjärvellä tehtiin uudelleen koululaisille ja opettajille sisäilmakysely vuonna 2016 Hirsikampuksen käyttöön oton jälkeen, oli tutkimustulos hyvin erilainen kuin ennen taloon muuttoa: sisäilmaongelmia ei enää ollut.

- Pudasjärvellä tiedettiin aiempien kokemusten perusteella, että hirsirakennuksessa on hyvä sisäilma, mutta silti näin positiiviset tulokset yllättivät. Puulla on antibakteerisia ominaisuuksia, eikä puuseinistä haihdu myrkyllisiä yhdisteitä. Hirsi myös tasaa luontaisesti ulko- ja sisäilman välisiä lämpö ja kosteusvaihteluita, mikä tekee sisäilmasta miellyttävän. Meidän arkikokemukset vahvistivat nämä tutkimustulokset. Hirsikoulussa voidaan hyvin.

Hirsirakenteilla oli myös muita ennalta arvaamattomia, positiivisia vaikutuksia.

- Kyllähän me tiesimme, että hirsirakennuksissa on hyvä akustiikka, mutta emme osanneet silti aavistaa, miten valtavan suuri vaikutus hirsirakenteilla olisi koulun äänimaailmalle. Hirsikampuksessa on lyhyesti sanottuna loistava akustiikka. Siellä on huomattavasti vähemmän kouluille tyypillistä hälyä.

Ainoa takapakki, joka Pudasjärvellä on vuosikymmenen mittaisessa hirsiprojektissa tullut, on ensimmäisestä toimistorakennuksesta tehty kosteuslöytö betonilaatassa.

- Tässäkään tapauksessa syy ei ollut hirsirakentamisessa vaan betonilaatta ei ollut kuivunut riittävästi rakennusvaiheessa ennen pintamateriaalien asentamista. Siksi on hyvä muistaa, että kaikessa rakentamisessa – oli rakennusmateriaali hirsi tai sitten joku muu – kunnon lopputulos syntyy vain, jos jokainen rakennusvaihe tehdään huolella, muistuttaa Ryhänen.

Suomen hirsipääkaupunki

Pudasjärven hirsiprojekti on herättänyt erittäin suurta kiinnostusta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hanke on tuonut Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajamailla sijaitsevaan kaupunkiin vierailijoita, kun monet kuntapäättäjät ovat halunneet tulla paikan päälle katsomaan, millaista opiskelu hirsikoulussa on.

- Meillä on käynyt jo yli 9000 vierasta Suomesta ja ulkomailta. Vastaanotto on ollut uteliaan innostunutta, kertoo Aila Ryhänen.

Vieraiden lisäksi projekti on tuonut pienelle 8100 asukkaan kaupungille paljon positiivista julkisuutta, sillä Pudasjärven hirsihankkeet on saaneet mediassa runsaasti palstatilaa. Se on antanut koko paikkakunnalle uutta intoa ja tekemisen meininkiä.

Pudasjärvi aikoo pitää kiinni hirsirakentamisesta jatkossakin. Kaupunki teki vuonna 2015 virallisesti päätöksen, että jatkossa julkisten rakennusten ensisijaisena materiaalina käytetään hirttä. Hirsikampuksen avajaisissa paikkakunta julistautui jopa Suomen hirsipääkaupungiksi.

Hirsikampuksen jälkeen kaupunkiin on rakennettu Hirsikartanon palvelukoti, joka on toteutettu hirrestä ja rakenteilla on myös suuri Hyvä olon keskus, jonne on tulossa terveyskeskuksen lisäksi kulttuuritiloja, mm. kirjasto ja auditorio. Iso-Syötteen laskettelukeskukseen on puolestaan rakenteilla hirsinen liikunta- ja monitoimihalli.

- Jos alkuaikoina päättäjien joukossa oli niitä, jotka epäilivät hirsirakentamista, ovat he vuosien varrella tarkistaneet mielipiteensä, viimeistään silloin, kun he kävivät uusissa, viihtyisissä tiloissa. Pudasjärvellä ollaan tänä päivänä aika yksimielisiä siitä, että hirsirakentamista jatketaan, kertoo Aila Ryhänen.

 

Vaikka Pudasjärvi voi nyt ylpeillä monilla maailman suurimmilla hirsirakennuksilla,  pidetään kaupungissa kuitenkin tärkeimpänä saavutuksena sitä, että asukkaat ovat saanut käyttöönsä terveet ja tarkoitusta vastaavat tilat.

Samalla pieni kaupunki on omalla, valtavirrasta poikkeavalla päätöksenteollaan käynnistänyt hirsirakentamisessa uudenlaisen suunnan. Ja se on huomattu myös mm. Suomen arkkitehtiliitossa SAFA:ssa, joka myönsi kaupungille tänä vuonna SAFA-palkinnon.

- Kymmenessä vuodessa mielikuva siitä, mitä hirrestä voidaan rakentaa, on muuttunut radikaalista. Pudasjärven hankkeet ovat tuoneet lisää uskottavuutta suuren mittakaavan hirsirakentamiselle ja osoittaneet, että hirsi sopii moderniin arkkitehtuuriin sekä julkisiin rakennuksiin. Monessa muussakin kunnassa ollaan nyt käynnistämässä omia hirsiprojekteja ja siitä olemme pelkästään iloisia, summaa Aila Ryhänen.

Lue lisää Suomen Hirsipääkaupungista tästä

Tallennetut suosikit

malli mallia

Äänestä paras Sauna ja piha -lehden kansi ja voita
100 euron arvoinen elämyslahjakortti!

Äänestämään